Hydrogen Builders -tapahtuma kokosi Jyväskylään vetytalouden kehittäjiä, yrityksiä, kaupunkeja ja tutkimusorganisaatioita keskustelemaan siitä, missä vetytalous tällä hetkellä etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Päivän esityksissä nousi esiin yksi yhteinen viesti: vedystä ei enää puhuta vain tulevaisuuden mahdollisuutena, vaan käytännön ratkaisuina, joita testataan, otetaan käyttöön ja skaalataan eri puolilla maailmaa. 

Tapahtuman teema From Plans to Real Life kuvasi osuvasti vetytalouden nykyvaihetta. Ala on siirtymässä suunnittelusta toteutukseen.

Käytännön sovellukset ovat nousseet keskiöön 

Vetytalouden kehitys näkyy erityisen vahvasti siellä, missä sähköistäminen on haastavaa. Hitachi Energy ja P2X Solutions esittelivät ratkaisun, jossa vihreällä vedyllä tuotetaan päästötöntä sähköä työmaille, tapahtumiin ja muihin kohteisiin, joissa verkkosähköä ei ole helposti saatavilla. 

HyFlex-hybridienergiahubi yhdistää polttokennot, akuston ja energianhallinnan siirrettäväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa vaihtoehdon dieselgeneraattoreille. Samalla P2X Solutions rakentaa vihreän vedyn toimitusketjua tuotannosta logistiikkaan. Esitys osoitti konkreettisesti, kuinka vetyratkaisut voivat tuoda päästövähennyksiä jo tänään ilman, että odotetaan tulevaisuuden markkinoita. 

Myös liikenteessä huomio on siirtynyt pilotoinnista käytännön käyttökokemuksiin. Koiviston Auto kertoi kokemuksistaan Suomen ensimmäisistä vetybusseista. Työ on siirtynyt käyttöönotosta datan keräämiseen, talviolosuhteiden testaamiseen, tankkausprosessien optimointiin ja kunnossapitomallien kehittämiseen. 

Keskustelu ei enää keskittynyt siihen, toimiiko teknologia, vaan siihen, kuinka toimintaa voidaan kehittää tehokkaammaksi ja laajentaa uusiin käyttökohteisiin.

Jakelu ja tankkaus ratkaisevat seuraavan kasvuvaiheen 

Useissa puheenvuoroissa korostui, että vedyn tuotantoteknologiat kehittyvät nopeasti, mutta infrastruktuuri muodostaa edelleen merkittävän pullonkaulan. 

Bosch Rexroth nosti esiin erityisesti tankkausasemien kompressio- ja jakeluteknologiat. Tulevaisuuden vetytaloudessa tarvitaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat nopean, luotettavan ja kustannustehokkaan tankkauksen sekä kaasumaiselle että nestemäiselle vedylle. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vetytalouden seuraava kehitysvaihe ei ole enää niinkään kysymys siitä, osaammeko tuottaa vetyä, vaan siitä, kuinka tehokkaasti saamme sen käyttäjien saataville. 

Kaupungit tarjoavat alustan uusille ratkaisuille 

Jyväskylän kaupungin puheenvuoro osoitti, kuinka kaupungit voivat toimia uusien energiaratkaisujen kokeiluympäristöinä. Kaupungin vuosien 2025–2027 vetyohjelma keskittyy hajautettuun vedyn tuotantoon, liikennesovelluksiin sekä innovaatioekosysteemin rakentamiseen. 

Tavoitteena on luoda hankkeita, joiden avulla uusia teknologioita voidaan testata käytännössä ja viedä kohti kaupallista käyttöönottoa. 

Yhteistyö vetyhankkeissa aktiivisesti mukana olevien toimijoiden, kuten Toyotan, kanssa, H2 Innovation Alliance sekä erilaiset pilotointi- ja kehityshankkeet ovat esimerkkejä siitä, kuinka kaupungit voivat tarjota alustan uusien ratkaisujen testaamiseen ja kaupallistamiseen. 

Kansainväliset esimerkit osoittavat mittakaavan kasvavan 

Yamanashin prefektuurin esitys Japanista tarjosi näkymän siihen, miltä vetytalouden seuraava vaihe voi näyttää. Alueella on rakennettu vihreän vedyn tuotantoon perustuva Power-to-Gas-ekosysteemi, jossa uusiutuva sähkö muutetaan vedeksi elektrolyysin avulla tuotetuksi vedeksi ja edelleen teollisuuden, liikenteen sekä energiantuotannon käyttöön. 

Suntoryn Hakushun laitoksella käyttöön otettu 16 megawatin P2G-järjestelmä tuottaa vuosittain noin 2 200 tonnia vihreää vetyä. Vetyä hyödynnetään muun muassa teollisuuden lämpöprosesseissa, metalliteollisuudessa ja liikenteessä. 

Yamanashin esimerkki osoitti, että vetytalouden kehitys ei enää perustu yksittäisiin pilotteihin, vaan kokonaisiin alueellisiin arvoketjuihin, joissa tuotanto, logistiikka ja käyttö muodostavat toimivan kokonaisuuden. 

Vetytalous tarvitsee useita teknologioita 

AGCO muistutti, ettei maatalouden tai raskaan kaluston energiamurrokseen ole yhtä ainoaa ratkaisua. Akkusähkö, biometaani, polttokennot, vetymoottorit ja hybridijärjestelmät kehittyvät rinnakkain, ja sopivin ratkaisu riippuu käyttökohteesta. 

Yrityksen esittelemät polttokenno- ja vetymoottoridemonstraatiot osoittivat, että vety voi tarjota vaihtoehdon erityisesti niissä käyttökohteissa, joissa pitkät käyttöajat ja korkeat tehovaatimukset haastavat akkukäyttöisiä ratkaisuja. 

Myös VTT:n puheenvuorossa korostui tarve tarkastella vetytaloutta osana laajempaa energiajärjestelmää. Vedyn, sähköistyksen, energian varastoinnin, hiilen kierrätyksen ja teollisten prosessien on toimittava yhdessä, jotta ratkaisuista syntyy aidosti kilpailukykyisiä. 

Vetytalouden kehitys on siirtymässä alkuvaiheen innostuksesta kohti hallittua skaalaamista, jossa tutkimuksen, teollisuuden ja julkisten toimijoiden yhteistyö korostuu.

Vetytalous etenee myös epävarmuuksien keskellä 

Vaikka päivän puheenvuoroissa nähtiin lukuisia konkreettisia esimerkkejä vetyratkaisujen käyttöönotosta, muistutti Helen omassa esityksessään myös markkinan nykyisistä haasteista. 

Viime vuosina vetytalous on kulkenut voimakkaan odotusten kasvun kautta vaiheeseen, jossa hankkeita arvioidaan aiempaa tarkemmin liiketoiminnan, teknologian ja markkinoiden näkökulmasta. Monia kunnianhimoisia hankkeita on Euroopassa siirretty tai niiden laajuutta on tarkistettu muuttuneiden markkinaolosuhteiden, investointikustannusten ja sääntelyyn liittyvien epävarmuuksien vuoksi. 

Helenin viesti oli kuitenkin rakentava. Vaikka kehitys ei etene kaikilta osin yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten ennustettiin, vetytalouden perustaa rakennetaan jatkuvasti. Pilotit, demonstraatiot ja käytännön kokemukset tuottavat arvokasta osaamista, joka luo valmiuksia tuleville investoinneille. 

Vetytalouden rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, kykyä oppia matkan varrella sekä rohkeutta edetä myös epävarmuuksien keskellä. Juuri tätä ”learning by doing” -ajattelua korostettiin useissa päivän puheenvuoroissa. 

Rakentajien aika 

Hydrogen Buildersin ehkä tärkein havainto oli, että vetytalouden kehitys ei etene yksittäisten organisaatioiden voimin. Tarvitaan yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, julkista sektoria ja käytännön toteuttajia, jotka ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan, oppimaan toisiltaan ja rakentamaan ratkaisuja yhdessä. 

Juuri tämä näkyi tapahtuman aikana erityisen vahvasti. Keskustelu jatkui esitysten jälkeen käytävillä, verkostoitumistilaisuuksissa ja kahvipöydissä. Oli hienoa huomata, kuinka avoimesti alan toimijat jakoivat kokemuksiaan niin onnistumisista kuin haasteistakin. Yhteinen ymmärrys oli selvä: vetytalouden edistäminen on koko toimialan yhteinen asia. 

Cefmofin tavoitteena on toimia tämän kehityksen mahdollistajana ja kokoavana voimana. Vetytalous tarvitsee teknologian ja investointien lisäksi paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata, vaihtaa kokemuksia ja löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia. Hydrogen Builders syntyi juuri tästä ajatuksesta. 

Tapahtuman vahva osallistuminen, aktiiviset keskustelut ja myönteinen tunnelma osoittivat, että tällaiselle kohtaamispaikalle on tarvetta. Tahtoa yhteistyöhön on paljon. Joskus tarvitaan vain taho, joka kutsuu ihmiset saman pöydän ääreen. 

Cefmofin Hydrogen Builders teki sen tänä vuonna. Ensi vuonna uudelleen!  

Kirjoittaja: Suvi Vuojolainen, viestintäjohtaja, Cefmof